No niin, muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen P&P Racing on taas back in business!!! Tiimin kokoonpano on kokenut pieniä muutoksia, mutta kuskina toimii edelleen Peksi ja päämekaanikkona sekä crew chiefinä Roope. Monenmoista on kuluneiden vuosien aikana tapahtunut, mutta Peksin ajohalut ja Roopen mekatsu-into eivät ole hiukkaakaan laantuneet, päinvastoin. Ajoittain on ollut mielessä, että vanha pyörä elvytettäisiin ja koitettaisiin siitä tehdä entistä ehompi ja tietysti nopeampi, mutta sitten tulikin tyrkylle jo valmiiksi tehty ja nopeaksi todettu pyörä, josta sitten ruvettiinkin talven pimeydessä hieromaan kauppoja. Aluksi näytti siltä, että hinnasta ei päästä sopuun, mutta viimein huhtikuulla tuli odotettu sähköposti, joka toteutti Suuren Unelman!! Tiedätte varmasti sanonnan ”hymy korvissa”? Voin kertoa, että kun tuo odotettu meili oli saapunut, niin tuokin sanonta kalpenee sen virneen rinnalla, joka Peksillä oli naamalla ;)
Noh, sitten piti vain enää saada pyörä Englannista kotiin. Hakijoiden, eli siis Peksin ja Roopen matkan järjestäminen ei ollut hankalaa, mutta pyörä on kuitenkin sen verran iso häristin, ettei sitä ihan matkatavarana saa tuotua. Onneksi toukokuun lopulla Santa Podissa ajettaisiin kiihdyttelyn EM-avauskisa, joka sovittiin myös kaupanteko paikaksi.
Perjantaina 27.5. oli tarkoitus Peksin ja Roopen lähteä Englantiin tekemään loppukaupat pyörästä. Vaikka Islannissa alkuviikolla purkautunut tulivuori ei aiheuttanutkaan kaaosta lentoliikenteeseen, ei matka kuitenkaan sujunut aivan ilman mutkia. Ensimmäinen lento iltapäivällä Vaasasta Helsinkiin oli ylibuukattu, ja koska hepuilla olisi ollut Helsingissä reilusti vaihtoaikaa, niin herrasmiehinä lupautuivat odottamaan seuraavaa lentoa. Saapuminen Lontooseenhan ei silti siirtyisi...
Sillä aikaa, kun jätkät istuivat Vaasan kentän kahviossa odottamassa myöhemmän lennon lähtöä, tapahtui Helsingin kentällä matkatavara- ja kuormaushenkilöstön yllättävä ulosmarssi, jonka seuraukset noin yleisellä tasolla on varmaan aika monen tiedossa. Peksille ja Roopelle se tarkoitti sitä, että Vaasasta päästiin lähtemään vasta iltakymmenen aikaan ja vielä aikataulusta sopivasti myöhässä niin, että Lontoon kone ehti lähteä ilman heitä. Luonnollisesti matkatavaroista ei tarvinnut edes haaveilla, niillä oli aivan omat reittinsä ja aikataulunsa. Siispä heput joutuivat viettämään yönsä Helsingissä hotellissa, onneksi sentään lentoyhtiön piikkiin, ja aamulla sitten uusi yritys päästä Englantiin. Voitte kuvitella sitä pettymyksen ja ketutuksen määrää, mikä kuului puhelimessa, kun matka tuntui vain mutkistuvan mutkistumistaan. Onneksi kuitenkin ulosmarssineet työntekijät palasivat lauantaina töihinsä heti aamusta, ja lentoaikataulut toimivat suht normaalisti. Pienen koukkauksen joutuivat kaverit tekemään Köpiksen kautta, mutta Englantiin kuitenkin pääsivät. Mutta ei tässä vielä kaikki... Etukäteen oli tehty varaus vuokra-autosta, joka tietenkin oli annettu eteenpäin, kun ei kavereita sovittuna aikana ollut kuulunut sitä lunastamaan eivätkä yrityksistä huolimatta olleet saaneet yhteyttä vuokraamoon. Siispä ei muuta kun setvimään asiaa, ja lopulta järjestyi toinen (tosin alkuperäistä kalliimpi) vuokrapirssi. Ja sitten vaan keula kohti Santa Podia!! Helpommin sanottu, kun tehty, jos ei ole koskaan ajanut Englannissa, eli ”väärän” puoleisessa liikenteessä ”vääränpuoleisella” autolla ja vähän vilkkaammassa liikenteessä, kuin Suomessa. Nyt jo naurattaa, mutta silloin ei varmastikaan juuri naurattanut, kun yrittää päästä ensin edes lentokentältä pois, tavallisen liikenteen sekaan, ja pinna on jo valmiiksi pikkasen piukeella. Ne, jotka ovat Englannin liikennettä henkilökohtaisesti kokeilleet varmaan osaavat kuvitella muutamia tiukkoja tilanteita ;)
Erinäisten sekoilujen ja soosailujen jälkeen jätkät pääsivät kuitenkin perille Santa Podiin, pääsivät tutustumaan pyörään omin käsin ja toteamaan sen sellaiseksi, kuin oli luvattukin. Käyntiinkin se varikolla laitettiin, ja se taisikin olla viikonlopun kohokohta! Kotiin palatessa Roope nimittäin totesi, että ” Santa Podissa kyllä oltiin kisoissa, mutta yhtään lähtöä ei nähty”. Kaupat siis lyötiin lukkoon ja raha vaihtoi omistajaa. Ainokaisen yön Englannissa heput viettivät vuokra-autossa nukkuen, yrittäen pysyä lämpimänä niillä vaatteilla mitä päällä oli, matkatavarat kun olivat edelleen teillä tietymättömillä. Sunnuntaina sitten oli kotiin paluun aika, onneksi se sentään sujui ilman ongelmia. Alkuyöstä lentokentällä koneesta saapasteli kaksi väsynyttä, mutta onnellista (ja haisevaa ;]) kaveria leveä hymy naamalla. Nyt ei tarvitsisi kuin malttaa odottaa vajaat neljä vuorokautta, että pyörän voisi hakea kotitalliin...
Vihdoin ja viimein, kaikkien mutkien ja viivästysten jälkeen, helatorstaina pyörä saapui Santa podista Vaasaan, täysin ehjänä ja odotusten mukaisena. Ensimmäiseen testiajomahdollisuuteen, Alastaron Kamasa Tools-osakilpaan, olisi aikaa reilut kaksi viikkoa ja se aika pitäisi käyttää tehokkaasti pyörään tutustumiseen ja kaikenlaisen tarpeellisen hankkimiseen. Ja siihen se aika sitten on mennytkin. Peksi on koko ajan kuin tulisilla hiilillä, hinku ajamaan on aivan mieletön. Ensimmäinen testikäyttö tiimin omistuksessa on suunniteltu tapahtuvaksi perjantaina viikko ennen kisoja.P&P Racing kiittää kaikkia projektiin jo osallistuneita. Etenkin kaluston kuljetuksessa avittaneita Samu Kemppaista (www.skullracing.fi) , Timo Lehtimäkeä ( www.til-racing.com ) ja Antti Kivinummea teameineen.
- Taru & Pexi -
